Ruotsin kansalliset vähemmistöt ja vähemmistökielet

Tunnustetuilla vähemmistöillä on myös uskonnollinen, kielellinen tai kulttuurinen kuuluvuus ja halu säilyttää oma identiteettinsä. Ruotsissa on myös viisi tunnustettua kansallista vähemmistökieltä; suomi, jiddiŝ, meänkieli, romani, saame ja lisäksi kaikki niiden muunnelmat.

Ruotsin vähemmistöpolitiikan tavoitteena on suojella kansallisia vähemmistöjä, vahvistaa niiden vaikuttamismahdollisuuksia sekä suojella vähemmistökieliä siten, että ne säilyvät elinvoimaisina.

Ruotsin kansalliset vähemmistöt ja vähemmistökielet, mitkä ne ovat?

Nykyisen Ruotsin ovat luoneet ihmiset, jotka ovat tuhansien vuosien kuluessa muuttaneet maahan, pois maasta ja eri puolille maata. Moninaiset kielet, uskonnot, tottumukset ja ajattelutavat ovat siis tunnusomaista nykypäivien Ruotsille. Vuosisatojen kuluessa maahan on muodostunut suurempia ja pienempiä väestöryhmiä, muun muassa ne, jotka nykyisin ovat Ruotsin kansallisia vähemmistöjä.

Helmikuussa vuonna 2000 Ruotsi ratifioi Euroopan neuvoston puiteyleissopimuksen kansal-
listen vähemmistöjen suojelemisesta ja alueellisia kieliä ja vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan (vähemmistökielten suojelua koskeva puiteyleissopimus). Ne perustuvat ymmärtämykseen siitä, että Euroopassa on suuri määrä vähemmistöjä, jotka ovat asustaneet alueella historiallisesti pitkäaikaisesti ja joilla on oma kieli ja oma kulttuuri. Yleis-
sopimuksissa todetaan muun muassa, että jotkut kielet voivat hävitä kokonaan ja kansallis-ten vähemmistöjen suojelu on välttämätöntä vakauden, demokraattisen turvallisuuden ja rauhan turvaamiseksi. Kansallisen vähemmistöryhmän tunnistamiskriteerien mukaan ao. ryhmällä on oltava uskonnollinen, kielellinen, perinteellinen ja/tai kulttuurinen yhteenkuulu-
vuus, toivomus saada säilyttää oma identiteettinsä sekä historiallinen läsnäolo maassa.

Ruotsissa seuraavat ryhmät ovat kansallisia vähemmistöjä: juutalaiset, romanit, ruotsinsuomalaiset, tornionlaaksolaiset ja alkuperäiskansa saamelaiset.

Tunnustetut kansalliset vähemmistökielet ovat; suomi, jiddiŝ, meänkieli, romani ja saame sekä näiden kielten kaikki muunnelmat.

Ruotsissa sovelletaan itsetunnistamisen periaatetta päätettäessä siitä, kuka kuuluu johonkin kansalliseen vähemmistöön. Ruotsin vähemmistöpolitiikan mukaan se merkitsee sitä, että yksilö itse päättää, haluaako hän kuulua yhteen tai useampaan kansalliseen vähemmistö-
ryhmään vai ei.

Vähemmistölaki ja kielilaki

Perussuoja kaikille kansallisille vähemmistöille

Kuntien ja alueiden on tiedotettava kansallisille vähemmistöille heidän oikeuksistaan ja julkisen sektorin vastuusta. Sama koskee valtion hallintoviranomaisia, joiden toiminnalla on merkitystä kansallisille vähemmistöille tai vähemmistökielille.

• Julkisella sektorilla on erityinen vastuu suojella ja edistää kansallisia vähemmistökieliä.
• Julkisen sektorin on edistettävä kansallisten vähemmistöjen mahdollisuuksia säilyttää kulttuurinsa ja kehittää sitä Ruotsissa.
• Lasten kulttuuri-identiteetin kehitystä ja oman vähemmistökielen käyttöä on edistettävä erityisesti.
• Hallintoviranomaisten on annettava kansallisille vähemmistöille mahdollisuus vaikuttaa heitä koskeviin asioihin ja neuvoteltava tällaisista asioista vähemmistöjen kanssa mahdollisimman suuressa määrin.
• Hallintoviranomaisen on järjestettävä neuvonpito strukturoituna dialogina kansallisten vähemmistöjen kanssa voidakseen huomioida vähemmistöjen näkemykset ja tarpeet viranomaisen päätöksenteossa.
• Hallintoviranomaisten on erityisesti edistettävä lasten ja nuorten mahdollisuuksia vaikuttamiseen.

Kuntien ja alueiden on hyväksyttävä tavoitteet ja suuntaviivat vähemmistöpoliittiselle työlle.

Vahvistettu suoja hallintoalueilla

Hallintoalueilla on vahvistettu suoja saamen, suomen ja/tai meänkielelle. Siellä asukkailla on muun muassa oikeus käyttää vähemmistökieltä yhteyksissään viranomaisiin ja kuntien on voitava tarjota vanhustenhuoltoa ja esikoulua vähemmistökielellä. Hallintoviranomaisen on myös henkilön pyynnöstä huolehdittava siitä, että henkilö saa kirjallisen käännöksen esimerkiksi päätöksestä.

Hallintoalueisiin kuuluvat kunnat ja alueet saavat valtionapua lainsäädännöstä aiheutuvien velvoitteiden lisäkustannusten kattamiseksi.

Gävleborgin alueen vastuu

Kaikkien kansallisten vähemmistöjen perussuojelun lisäksi Gävleborgin alue sekä neljä läänin kuntaa (Gävle, Hofors, Sandviken ja Söderhamn) kuuluvat suomen kielen hallintoalueeseen. Arvion mukaan 7-10 prosenttia läänin väestöstä on 1.-3. sukupolven ruotsinsuomalaisia.

Gävleborgin alueella tehdään kansallisiin vähemmistöihin ja suomen kielen hallintoalueeseen liittyvää työtä muun muassa:

• Hyväksymällä tavoitteet ja suuntaviivat vähemmistöpoliittiselle työlle.
• Tiedottamalla kansallisia vähemmistöjä niiden oikeuksista ja Gävleborgin alueen vastuusta.
• Antamalla henkilöille, jotka haluavat käyttää suomea yhteyksissään Gävleborgin alueen viranomaisiin, mahdollisuuden käyttää suomea sekä suullisesti että kirjallisesti.
• Edistämällä erityisesti lasten ja nuorten mahdollisuuksia vaikuttamiseen ja neuvonpitoon.
• Toteuttamalla neuvonpitoja kansallisten vähemmistöjen edustajien kanssa vähintään kerran vuodessa.
• Suojelemalla ja edistämällä kansallisten vähemmistökielten käyttöä, esimerkiksi kielipakettien avulla.
• Tiedottamalla Ruotsin kansallisiin vähemmistöihin liittyvistä ajankohtaisista kulttuuritapahtumista Gävleborgin alueella ja tukemalla niitä.

Lisätietoja

Euroopan neuvoston puiteyleissopimus kansallisten vähemmistöjen suojelemisesta ja alueellisia kieliä ja vähemmistökieliä koskeva eurooppalainen peruskirja - Europarådets ramkonvention om skydd för nationella minoriteter och europeisk stadga om landsdels- eller minoritetsspråk

Kielilaki (2009:600) - Språklag (2009:600)

Kielineuvoston tulkinta kielilaista - Språkrådets tolkning av språklagen (pdf)

Laki (2009:724) kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä - Lag (2009:724) om nationella minoriteter och minoritetsspråk

Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä säädöskommentteineen - Lagen om nationella minoriteter och minoritetsspråk med författningskommentarer (pdf)

Laki (2009:724) kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä kansallisilla vähemmistökielillä - Lag (2009:724) om nationella minoriteter och minoritetsspråk på nationella minoritetsspråk

Oikeus kansalliseen vähemmistökieleen | Institutet för språk och folkminnen (isof.se)

http://minoritet.se

Kartta ja tietoa Ruotsin kansallisista vähemmistöistä (pdf)